Kraatterijärven Georeitti

Kraatterijärven Georeitti: mielenkiintoisimmat geologiset kohteet Lappajärven törmäyskraatterin ympäristössä

Geologi, FT Teemu Öhman oli vuosina 2016–2017 Aisapari ry:n rahoittamassa ja Järviseutu-Seura ry:n hallinnoimassa Kraatterijärven Georeitti -hankkeessa suunnittelemassa yhteistyössä Geologian tutkimuskeskuksen kollegojen kanssa geologista luontoreittiä, joka kiertää Euroopan suurimman kraatterijärven – Lappajärven – ympäri. Reitti esittelee monipuolisesti alueen maa- ja kallioperägeologiaa ja pieneltä osin myös historiaa.

Hankkeen puitteissa toimitettu raportti on luettavissa TÄSSÄ LINKISSÄ.

Raporttia täydentävät verkossa olevat karttapalvelut. TÄSSÄ LINKISSÄ on Maanmittauslaitoksen Paikkatietoikkuna-palvelun avulla tehty Kraatterijärven Georeitin kartta kohdekuvauksineen. Punaisilla lipuilla on merkitty Kraatterijärven Georeitti -hankkeen kohteet.

Karttaikkunassa näkyvät myös isoilla mustilla ympyröillä kartoitetut Kauhavan ja Lapuan geologisesti merkittävät luonto- ja kulttuuriperintökohteet.

Paikkatietoikkuna tarjoaa myös mahdollisuuden tutkailla mm. maa- ja kallioperägeologisia karttoja, maastokarttaa,vinovalovarjostetta, ilmakuvaa ja Museoviraston Kulttuuriympäristön palveluikkuna (Kyppi) -tietokannan muinaismuistokohteita.

Alla olevassa Kraatterijärven Georeitin Google Maps -versiossa puolestaan esimerkiksi osoitetiedot ovat huomattavasti helpommin saatavissa. Google Mapsissa on kohdekuvausten lisäksi myös enemmän valokuvia kuin itse raportissa.

Huom! Kohdekuvauksissa (Kärnäiittilouhos, Kärnän laavu ja Pokela) ilmoitetut kairanreikien syvyydet ja kerrospaksuudet perustuvat kairasydämistä raportoituihin lukuihin. Reikiä ei kuitenkaan kairattu täysin pystyyn vaan 80°:n kulmalla, joten todelliset syvyydet ja paksuudet ovat hieman ilmoitettuja pienemmät. Käytännön merkitystä tällä erolla ei kuitenkaan ole. Jos haluaa tietää tarkemmat luvut, tulee kairasydänkuvissa ilmoitetut metrimäärät kertoa kosini 10°:lla (noin 0,9848). Näin esimerkiksi kairanreiän 301 lävistämän kärnäiittikerroksen paksuus on noin 142,8 m eikä noin 145 m.

Raportissa huomatut painovirheet:

Sivu 19, kolmas kappale, kuudes rivi. Lukee: pohjoiskoillisesta. Pitäisi lukea: pohjoisluoteesta.
Sivu 20, kolmas kappale, ensimmäinen rivi, viimeinen sana. Lukee: alla. Pitäisi lukea: päällä.